Valikko Sulje

Parantava hyväksyminen ja anteeksianto

Aikuiselämässäni on tapahtunut paljon asioita, joiden taustalta olen löytänyt juuret lapsuudestani. Suhde isääni oli haastava. Hänen ankaruus, osin väkivaltaisuus ja kyvyttömyys näyttää rakkautta vaikuttivat monella tavalla ajatuksiini ja kokemuksiini siitä, etten ole riittävän hyvä. Katkeruuden ja jopa vihan tunteet lapsuuden kotiani kohtaan ja kaikkea sitä, mitä se edusti, olin painanut syvälle alitajuntaani.

Tunteet ovat ”pärähtäneet” esille milloin minkäkin asian yhteydessä aiheuttaen hankaluuksia ja vaikeuksia mennä eteenpäin. Lapsuuden haavat toistuivat elämässäni ja riittämättömyyden tunteet värittivät tekemisiäni ja ihmissuhteitani. Meditoinnin ja hiljentymisen kautta olen saanut laajempaa näkökulmaa ja havahtunut jopa virheellisiin käsityksiin itsestäni ja suhteesta isääni.

Yksi monista kirjoista, joita olen lukenut, on Ehdoton anteeksianto -kirja (Colin C. Tipping, 2008). Se on ollut yksi merkittävä kirja, jonka kautta olen nähnyt asiat toisin ja pysynyt todellakin, syvällisesti tunnistamaan kätkössä olevat tunteeni ja kohtaamaan kaiken sen pahan olon tunneskaalan, jota lapsuudessa en ole pystynyt, enkä saanut kokea.

Aikuisena tunteiden kohtaaminen on tervehdyttävää, mutta ei välttämättä helppoa. Ehdoton anteeksianto -kirja on auttanut käsittelemään tunteitani ja antamaan syvällisesti anteeksi. Anteeksiannon ja ymmärtämisen kautta olen päässyt elämässäni hurjasti eteenpäin, eivätkä lapsuuden draumat enää hallitse mieltäni ja kehoani. Ihanin ja tervehdyttävin oivallus on, että isä todellakin rakasti minua, vaikka ei osannut sitä kovin usein näyttää.

Suosittelen lukemaan kirjan. Et tule pettymään!